Musiikki- ja kulttuu­ri­talon sopimus allekirjoitettiin

Musiikki- ja kulttuu­ri­talon sopimus allekirjoitettiin 

Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan Osuus­kauppa (PKO) ovat allekir­joit­ta­neet sopimuksen Original Sokos Hotel Kimmelin ja Pielis­joen väliin raken­net­ta­vasta musiikki- ja kulttuu­ri­ta­losta. Sopimuksen mukaan PKO raken­nuttaa talon ja Joensuun kaupunki sitoutuu vuokraa­maan siitä tiloja Joensuun kaupun­gi­nor­kes­terin ja muun kulttuu­ri­toi­minnan käyttöön 25 vuoden ajaksi. PKO omistaa talon ja vastaa sen raken­nut­ta­mi­sesta, kaupal­li­sesta operoin­nista, tapah­tu­ma­myyn­nistä sekä ympäri­vuo­tisen ohjel­miston ja käytön kehit­tä­mi­sestä.

- Olemme erittäin iloisia, että maakun­nasta löytyi toimija, joka uskaltaa ottaa vastuun toiminnan pyörit­tä­mi­sestä. Neuvot­telut olivat pitkät ja perin­poh­jaiset, ja niiden loppu­tulos on joensuu­lai­sille erinomainen. Kaupun­gi­nor­kes­te­rille kotisalin lisäksi tavoit­teemme oli saada kaupungin elinvoimaa parantava korkea­ta­soinen tapah­tu­ma­paikka. Lähtö­kohta oli, että talosta vastaa taho, jolla riittää osaaminen ja kyky pyörittää toimintaa kannat­ta­vasti. Nyt Joensuuhun saadaan upea rakennus, joka kohottaa koko Itä-Suomen kulttuu­ri­tar­jontaa uusiin mittoihin, toteaa Joensuun kaupun­gin­joh­taja Jere Penttilä. 


Ympäri­vuo­tinen tapah­tu­ma­paikka mahdol­listaa täysin uusia tapah­tumia

Musiikki- ja kulttuu­ri­talon suuressa salissa on 1042 istuma­paikkaa. Kaupun­gi­nor­kes­teri käyttää salia esiin­ty­mi­siin ja harjoit­te­luun. Muuna aikana tilan käytöstä vastaa PKO. 

– Hankkeen kilpai­lu­tuk­sesta ja raken­nuksen arkki­teh­tuu­rista on tärkeää käydä avointa keskus­telua. Samalla on tärkeää nähdä musiikki- ja kulttuu­ri­talon laajempi merkitys: Pohjois-Karjala saa yli tuhannen hengen ympäri­vuo­tisen tapah­tu­ma­paikan, kaupun­gi­nor­kes­te­rille uuden kodin ja mahdol­li­suuden tuoda Joensuuhun tuotan­toja, joiden järjes­tä­mi­seen ei tähän asti ole ollut sovel­tuvia tiloja, PKO:n toimi­tus­joh­taja Juha Kivelä sanoo.


Kivelän mukaan uusi talo täydentää maakunnan nykyistä tapah­tu­ma­paik­kojen verkostoa. Tiloissa voidaan järjestää esimer­kiksi valta­kun­nal­lisia kiertue­kon­sert­teja, suuria orkesteri- ja kuoro­tuo­tan­toja, muita kulttuu­ri­ta­pah­tumia, kongres­seja ja yritys­ta­pah­tumia korkea­ta­soi­sissa olosuhteissa.


– Haluamme kuulla talon toiminnan ja käyttö­mah­dol­li­suuk­sien suunnit­te­lussa eri sidos­ryhmiä. Järjes­tämme yhdessä Joensuun kaupungin kanssa tiistaina 1. joulu­kuuta kulttuu­ri­toi­mi­joille suunnatun keskus­te­lu­ti­lai­suuden, johon lähtee kutsu noin 80 eri taholle,  Kivelä sanoo. 


Tilai­suu­teen kutsutaan esimer­kiksi lasten­kult­tuurin tekijöitä, eri alojen taitei­li­joita, kuoro- ja teatte­ri­toi­mi­joita, popmuusi­koita sekä tanssi­tai­teen edustajia. Tilai­suu­dessa keskus­tel­laan muun muassa talon toimin­nal­li­sista mahdol­li­suuk­sista sekä siitä, millaisia yhteistyö- ja tuotan­to­mal­leja taloon voitai­siin rakentaa.


Raken­nuksen suunnit­te­lu­ryhmä valta­kunnan kärkitasoa

Kivelän mukaan Joensuun musiikki- ja kulttuu­ri­talon suunnit­te­lu­ryhmä koostuu kolmen kokeneen ja arvos­tetun suoma­laisen toimiston koali­tiosta. Hankkee­seen on kutsuttu mukaan referens­seil­tään valta­kunnan kärki­tason tekijät. Pääsuun­nit­te­li­jana toimii profes­sori arkki­tehti Hannu Tikka. Hänen toteu­tuk­siansa on mm. akustii­kal­taan maailman kymmenen parhaan konsert­ti­salin joukkoon arvos­tettu Sibelius­talo, jonka arkki­teh­tuuri on saanut myös kunnia­mai­nin­toja. Jaakko Puro Oy:n arkki­teh­ti­ryhmä Kalle Ukonlinna (pääsuun­nit­te­li­jana Joensuun kauppa­hal­lissa), Jussi Vakki­lainen ja Florian Gantervastaavat raken­nus­suun­nit­te­lusta, Jaakko Puro vastaa suunnit­telun johta­mi­sesta ja luovasta suunnit­te­lusta. Hankkeen alkuvai­heesta lähtien akustiikan ja esitys­tek­niikan suunnit­te­lussa on ollut mukana kansain­vä­li­sesti arvos­tettu Henrik Möller ja arkki­tehti Nella Näveri Akukon Oy:sta. Suomen kansal­li­soop­pera ja ‑baletti on yksi Akukonin tärkeistä ja pitkä­ai­kai­sista asiak­kaista. Vuosien varrella Akukon on ollut mukana monissa oopperan ja baletin hankkeissa kehit­tä­mässä akustiikkaa ja esitys­tek­niikka. Joensuun Musiikki- ja kulttuu­ri­talon raken­ne­suun­nit­te­li­jana on A‑lnsinöörit, joilla on runsas kokemus musiik­ki­sa­lien raken­ne­suun­nit­te­lusta. Esimer­kiksi Turun musiik­ki­talo Fuugassa Akukon on tehnyt akustiikan ja esitys­tek­niikan suunnit­telua, ja A‑Insinöörit rakennesuunnittelua.


Rakennus toistaa Pielis­joen jokimaisemaa

Hannu Tikka, Jaakko Puro ja Kalle Ukonlinna kuvaavat raken­nuksen synty­aja­tuksia:
”Rakennus integroituu raken­teel­li­sesti ja palve­luil­taan Original Sokos Hotel Kimmeliin ollen kuitenkin täysin omalei­mainen arkki­teh­to­ninen ratkaisu, joka avautuu esteet­tö­mästi jokimai­se­maan, kaupungin ytimeen sekä Silta­kadun, Itäsillan ja Yläsa­ta­man­kadun suuntaan. Arkki­teh­tuuri on yllätyk­sel­listä mielen­kiin­toista ja vahvojen puura­ken­teiden tukemaa omalei­maista toteu­tusta. Lasijul­ki­sivun pilarit “hongat” liittävät hankkeen Pohjois-Karjalan ilmavaan mänty­met­sään. Lasiset julki­sivut viestivät kaupun­ki­ku­val­li­sesta avoimuu­desta. Rakennus on kutsuva kaikkiin ilman­suun­tiin, sillä ei ole takajul­ki­sivua. Katon tekniik­ka­ti­loja verhotaan teräs­kat­teella, johon on rei’ittämällä kuvattu J.K Inhan valokuva Pielis­joen koskesta, ikään kuin heijas­tuk­sena joen uomasta.


Luonteel­taan uudisosa on aikaa kestävä, selkeän yksin­ker­tainen tilakap­pale, joka on yleisil­meel­tään arvokas julkinen rakennus. Aulan lasijul­ki­si­vujen ansiosta rakennus hehkuu kutsuvana myös pimeinä vuode­nai­koina, aurin­gossa ne toistavat Pielisen jokimai­semaa, puistoa ja taivasta. Tavoit­teena on ollut löytää myös symbioosi puiston ja raken­nuksen välille. Raken­nuksen länsi­päädyn lasiseinä avautuu puistoon, osaksi puisto­kon­sertin estradia. Salien ja lämpiöiden tilat on suunni­teltu täyttä­mään kaupungin orkes­terin tavoit­teet huomioiden monitoi­mi­suuden edelly­tykset. Akustiset seinäe­le­mentit ovat saaneet innoi­tuk­sensa esiai­kai­sesta pohjois­kar­ja­laisen pihapiirin portista.”


Raken­ta­minen tavoit­teena aloittaa keväällä 2027

Alusta­vien suunni­tel­mien mukaan raken­ta­minen alkaa keväällä 2027, ja tavoit­teena on, että talossa järjes­te­tään ensim­mäiset tapah­tumat alkuvuonna 2029. Raken­ta­misen aloit­ta­minen edellyttää vielä lainvoi­maista asema­kaavaa ja raken­nus­luvan hyväksymistä.

Joensuun kaupunki käytti hankin­taan kilpai­lul­lista neuvot­te­lu­me­net­telyä. Kyseessä on julkinen hankin­ta­me­net­tely, jossa osallis­tu­neiden ehdok­kaiden kanssa käydään vuoro­pu­helua, jotta löydetään paras ratkaisu monimut­kai­seen hankintaan.